No niin. Suomi harkitsee henkilömiinojen korvaamista rypälepommeilla. Samaan aikaan kansainvälinen yhteisö keskustelee niistä luopumisesta.
Ei! Ei taas näin.
Rypäle- eli kasettipommit ovat taatusti yksi vittumaisimmista ja älyttömimmistä asetyypeistä. Miksi? Koska suuri enemmistö rypälepommien uhreista on siviileitä. He astuvat suutariksi jääneisiin pommin sirpaleisiin, joita lojuu pitkin poikin maastoa. Tilastojen mukaan rypälepommien aiheuttamista vahingoista 98 prosenttia sattuu siviileille. Usein lapsille ja nuorille.
Nyt haluan äänestäjänä tietää, mitä kansanedustajaehdokkaat tuumaavat suunnitelmista. Kuka ehtii kysymään ensimmäisenä?
Että rypälepommi? Ei pysty, on niin hapokasta.
7 Kommentit
Siis miinat on ehottomasti paras vaihtoehto kahdesta huonosta tässä vaiheessa. Syy on se että kun miinoja asetetaan maastoon suomen armeija niin ne myös merkataan karttoihin ja lasketaan siten että myöhemmin - toivottavasti - pystytään hakemaan myös miinat pois. Rypälepommithan menee vähän minne sattuu.
Henk. koht. oon tosin sitä mieltä että Suomi voisi ihan hyvin pitää miinat käytössä, siksi että ne on niin tehokas ja halpa tapa suojata niin suurta maata kun Suomi. Luonnollisesti toivon että tarvetta ei olisi ikinäkään mutta jos muut vaihtoehdot ovat suurennettu puolustus-budjetti tai huonompi puolustus niin miinat on mielestäni paras kompromissi monesta huonosta.
btw, sun blogin kello on väärässä, edellinen posti tuli tehtyä 8.57.
No joo, tavallaan. Jalkaväkimiinat eivät kuitenkaan minun silmissäni vaikuta nekään kovin houkutteleville. Esimerkiksi Kambodžassa 75 prosenttia miinojen aiheuttamista vaurioista sattui siviileille.
Suomessa homma toimisi varmasti järjestelmällisemmin. Ehkä miinojen silpomista jaloista “vain” 50 prosenttia kuuluisi suomalaisille ja venäläisille pikkupojille. Jee, hyvä Suomi!
Mutta: rypälepommit ovat todella vieläkin ällöttävämpiä. Iso käsi Seppo Kääriäiselle (k.kusta).
Kas tässä on juuri se pihvi. Kuinka järkevää on, että Suomen puolustusratkaisu nojaa jatkossakin koko maan puolustamiseen, eikä vähäisiä voimavaroja käytetä esimerkiksi siviilikriisinhallintaan tai ympäristökatastrofien ennaltaehkäisyyn?
Katsos, ihan oikeassa olit! Jatkuva funktio on aikaansa edellä
(Korjasin kommenttiesi aikaleimat.)
Tiedät että tykkään provosoida, toivottavasti muutkin lukijat ymmärtävät…
Kambodzassa asuu 15 miljoonaa ihmistä (lähde: Wikipedia), tuon sun artikkelin mukaan kuoli 26 vuoden aikana 20 000, 5000 sotilasta, 15 000 ihmistä (75% sivilejä). 45 000 jotka haavoittunut miinoista, 33 750 “ihmistä”. Lasketaan vaikka yhteen nämä kummatki koska se on niin kauheata joten noin 50 000 siviili-uhria. 50 000 on 0.3% Kambodzan asukasluvusta.
Kuvitellaan nyt että Suomessa ei ollakaan niin hyvä puhdistamaan miinoja ja samat 0.3% asukasluvusta on jalkamiinojen uhreja sodan jälkeen. Sodan jälkeen olisi, 26 vuoden aikana, 15 000 uhria. 577 ihmistä vuodessa, joista 254 kuolisi, muut loukkaantuisi.
254 kuolemaa vuodessa on paljon - mutta mitä jos Suomi pysyykin sen takia itsenäisenä? Ja jos elämäntaso pysyy sodan jälkeen järkevänä niin ne noin 300 invaliidia vuodessa saisi hyvää hoitoa ja toivottavasti pystyisimme poistamaan miinat nopeammin kuin Kambodzassa.
Siviilikriisihallinta ja ympäristökatastrofien ennaltaehkäisy ja valmius niitä varten on tärkeitä mutta niin on myös meidän itsenäisyys - ja jos miinat auttaa siihen halvalla tavalla niin ehkä siviilikriisihallintaan jääkin enemmän rahaa kun että käytetään sitä kalliisiin vaihtoehtoihin. Suomen puolustus nojaa periaatteeseen että meidän valtaaminen on liian kallista ja vaikeata - miinat antaavat siihen uskottavuutta koska pystymme niitä kylvemään tuonne rajalle niin paljon että ei kukaan halua tulla yli. Myös ilman että tarvii olla yhtä paljon sotilaita.
En jaksa etsiä auto-onnettumuus statistiikkaa johon verrata joka tietenki kuuluisi olla mukana jokaisessa vastaavassa laskelmassa vertauskuvana ;). Nehän kyllä otetaan mukaan ihan syystä - hyvä vertauskuva jonka ihmiset ymmärtävät ja pystyvät itse miettimään riskin määrää ja onko se sen arvoista.
Mutta joo, älkää ottako liian tosissaan - oon oikeasti sitä mieltä että sota ja sen jäljet - tavalla tai toisella - ovat kauheita.
Ja tähän pitää vielä lisätä sellainen fakta, että Suomen maastoon kylvetyt miinat eivät tapa siviilejä Kambodiassa. Vaikka miinat mahdollisen sodan jälkeen suomessa osoittautuisivatkin ongelmallisiksi ja tappavat siviilejä, niin SEKÄÄN ei tapa siviilejä Kambodiassa tai missään muuallakaan maailmassa. Ja yleisesti ottaen on aivan turha edes lähteä vertaamaan sisällissotaa käyneiden maiden miinatilannetta kahden valtion välisessä sodassa käytettävien miinojen aiheuttamaan tilanteeseen. Yksinkertainen yhteenveto yksinkertaisille ihmisille: teknologia ei ole ongelma, vaan ihmiset jotka sitä käyttävät.
Juu, kyllä tämän blogin lukijat ovat tottuneet provosoimiseen, trollaamiseen ja muuhun asiaankuuluvaan
Hmm, joo. Tämän varsinaisen artikkelin perusteella pelkkiin miinoihin (ja suutariksi jääneisiin pommin sirpaleisiin) on kuollut vuoden 1979 jälkeen Kambodžassa 19 333 ihmistä, joista siviileitä siis noin 75 prosenttia eli melko lailla tuo sinun päättelemäsi luku (15 000).
So far so good. Mutta sitten lähdet tekemään ennusteita Suomen käymästä sodasta (oletettavasti itärajalla).
Uskotko, ihan aikuisten oikeasti, että 26 vuoden sota Venäjää vastaan on kovin todennäköinen?
Niin. Miinat tai 15 000 niihin kuollutta kambodzalaista siviiliä ei riittänyt pysäyttämään sisällissotaa (1967-1975) tai myöhemmin Pol Potin ja Punaisten khmerien suorittamaa kansanmurhaa (1975-1979). Miksi miinat täälläkään toimisivat?
Ovatko maaminat todella se aseteknologian huipputuote, jolla hyökkääjä pysäytetään? Jos näin on, niin jätetään sitten ne taisteluhelikopterit tilaamatta. Kansainvälinen Punainen Risti on tutkinut miinojen sotilaallista tehokkuutta ja todennut muun muassa seuraavasti:
Anekdoottina kerrottakoon, että miinoitetun maan taktiikkaa käytti “menestyksekkäästi” hyväkseen Saddam Hussein Persianlahden sodan aikoihin.
Miinojen edullisuudenkin kanssa on sitä paitsi vähän niin ja näin. Suurin osa niiden kustannuksista jää maksettavaksi vasta sodan jälkeen. YK on arvioinut, että henkilömiinan valmistaminen maksaa 3–30 dollaria ja sen neutralointi jotain 300–1000 dollarin välillä.
Miinat eivät ole niin kustannustehokkaita kuin usein annetaan ymmärtää. Ne kohdistuvat vääriin henkilöihin (siviilit) ja maksavat lopulta melko paljon. It’s the economy, stupid!
Jatketaan päättelyä toki hieman pidemmälle. Kun kerran miina on niin erinomainen ase, niin kylvetään niitä sitten Vaalimaalta Turkuun asti. Sitten ei kukaan uskalla hyökätä tänne. Pitää vaan löytää uusi sijoituspaikka viidelle miljoonalle suomalaiselle.
Tai ehkä voisimme mielestäsi korvata maamiinat sariinikaasulla? Sekin on aika jöötiä tököttiä.
Auto-onnettomuus-statistiikkaa? Että tieliikkenne ja Suomen puolustusvoimien asehankinnat ovat analogisia keskenään vai? Kuulostaa melko kaukaa haetulta.
Ja mitä tulee nimimerkki Kaunttin esittämään kommentiin…
No shit, Sherlock? Kohupaljastus!
Kambodzan esimerkki on toki räikeimmästä päästä, myönnettäköön. Otetaan siis muitakin esimerkkejä miinoista. Seuraavat tiedot ovat USA:n valtion julkaisemasta raportista vuodelta 2001:
On se niin väärin tehdä näistä luvuista jotain johtopäätöksiä miinoista an sich. Eihän suomalainen ase tapa.
Ei se sota kestänyt Kambodzassakaan 26v, mutta miinat ovat olleet maassa 26v.
Miinat ei ole ainoa vastaus vaan osa puolustuksesta, ne kyllä auttaa ja pelottaa kun on oikealla tavalla käytetty. Varsinki maan rajojen puolustukseen ne toimii varsin mainiosti jos ei muuta niin pelotuskeinona.
Miinat ovat passiivisiä aseitä joten ei oo mitenkään kumma että ei löydy sotia tai taisteluja joissa ne olisivat auttaneet, pitää etsiä hyökkäyksiä jotka ovat pysähtyneet tai eivät tapahtuneet ollenkaan nähdäkseen miten ne toimivat - joista ei tietenkään löydy yhtä monta tarinaa kuten Blitzkrieg:istä.
On aivan oikein että loppullinen hinta on maksettava vasta kun miinat myös poistetaan mutta se on hinta jonka varmasti maksetaan ihan mielellään jos maa yhä on itsenäinen - ja jos ei ole niin eipä ole enään samalla tavalla meidän ongelma? Maksamisen siirtäminen tulevaisuuten on aika tavallinen tapa toimia muussakin kuin sodassa - mutta tässä tapauksessa se hinta pitäis maksaa jos halutaan poistaa miinat.
Onhan suomalaisia siiretty ennenki ;). Vaan eihän se ihan niin toimi että kylvetään koko maa vaan strategiset kohdathan ne miinoitetaan.
Taistelukaasut ei toimi kovin hyvin maastossa mutta kylläkin suljettuissa tiloissa kuten metroissa jne, joten jos ryssät linnoittautuu Hakaniemen metro-asemaan niin Sariinia vaan mutta siihen mennessä voidaan jättää käyttämättä :).